Yksi Ill-pelin suurimmista haasteista on ollut välivideoiden ja aktiivisen pelaamisen saumaton yhdistäminen. Tavoitteena on, että kamera ei koskaan irtaudu pelaajan näkökulmasta tavalla, joka rikkoisi immersion. Liikkeentallennus eli motion capture on tässä avainasemassa, ja tiimi on joutunut muokkaamaan perinteisiä tuotantoprosessejaan vastaamaan ensimmäisen persoonan kauhun vaatimuksia.
Näyttelijät suorittavat fyysisesti ja henkisesti vaativia rooleja lähes tyhjissä studioissa, joissa heidän on luotettava ohjaajan visioon ja in-engine-näkymiä näyttäviin monitoreihin. Kehitystiimi on paljastanut, että monet pelin ahdistavimmista hetkistä ovat syntyneet suorasta yhteistyöstä näyttelijöiden kanssa; heidän ehdotuksensa repliikkien tulkinnasta ovat muovanneet kohtausten lopullista, painostavaa tunnelmaa.
Tämäntyyppinen lähestymistapa lupaa genren ystäville peliä, jossa tarinankerronta ei tunnu päälleliimatulta keskeytykseltä. Kun välivideo päättyy, pelaajalla on välittömästi kontrolli takaisin käsissään samasta pisteestä, mihin draama jäi. Se lisää tunnetta siitä, että vaara on jatkuvasti läsnä, eikä mikään "cutscene" tarjoa turvasatamaa kauhulta.
